KALENTERIN TARINA

Heipparallaa! Miten teillä meni viikonloppu? Tuntu et se sujahti ihan hetkessä, eikö? Ei taas saanu kyllä mitään aikaseksi, mitä oli suunnitellut, mutta senkin eestä oli sitä actionia. Taloyhtiössä tulipaloa ja mitäs kaikkea :D Aina sattuu ja tapahtuu.

Sain onneks kuitenki tehtyä vähä valmisteluja koulua varten. Huomenna se taas nimittäin alkaa, plääh, en oo vielä yhtään hyväksyny että kesä on ohi ja syksy alkaa (ja kylmä talvi tulossa hyi!). Masentavaa on lähinnä se että koulu alkaa heti hankalien tenttien merkeissä, paljon mukavampi ois jos sais alottaa "puhtaalta pöydältä" ja ei ois viime vuoden rästitenttejä käytävänä. 

Mutta kaikenlainen väkrääminen onneksi piristää aina! Tällä kertaa ostin uuden lukuvuosikalenteriin ja tein siihen uudet kannet postikorteista. No, ei se oikeasti ihan noin helposti mennyt, oli siinä pari mutkaakin matkassa.

Mää haluan joka vuosi samanlaisen kalenterin, aina vähän eri värisenä. Niitä myydään monessa paikassa, mut omani oon ostanut aina Akateemisesta kirjakaupasta. Se kalenteri on vaan aivan paras! No nyt kun koulut alkaa niin myöhään, niin oon ton kalenterin kanssakin ollu liian myöhässä - oishan se pitänyt arvata että kaikki ahneet lukiolaiset käy rohmuamassa kaupat tyhjiksi niistä mun lempparikalentereista jo elokuun ekoina viikkoina! No ei, oma vikahan se on että myöhässä liikenteessä. Niistä kalenterista ei siis ollut jälellä ko jotain aivan öklöjä värejä ja eihän sellasta voi koko vuotta katella? Ostin sitten semmosen tyhmän mustan, missä oli jotain jalanjälkiä, mutta sen kalenterin sisältö oli täysin samanlainen ku siinä mun lempparikalenterissa. Että menkööt.

No hoksasin siinä kassalla, että hei, määhän voisin liimata ja kontaktoida näihin kansiin jotain siistejä postikortteja. No vitsit siitä tuli sitten hieno ja koko illan väkräilin kotona sitä ja sain vihdoin koko syksyn työajat ja kurssiaikataulut eri värein merkattua sinne. Tuossa ylhäällä olevassa kuvassa se komeilee.

Ja sitten koitti mun nimipäivä ja halusin ilahuttaa työkavereita ostamalla nimipäiväkarkkeja kahvihuoneeseen. Mulla oli laukussa pohjimmaisena eväät (maitorahkaa & vaniljajugurttia rasiassa, jota ei oltu suojattu muovipussilla) sitten uusi kalenteri ja päällimmäisenä ostamani karkit. Pyörällä pinkasin siinä sitten töihin ja kuulostelin vähän että laukku ois matkalla kolissu siinä pyöränkorissa vähän epäilyttävästi. Nooh, mitä pienistä, kävelin suoraan kahvihuoneeseen, avasin laukun ja vedin ne karkkipussit sieltä ja huusin "Nimipäiväkarkkeja kaikille!" Kaikki oli aivan innoissaan, paitsi minä en enää. Karkkien alta paljastui karu totuus mun eväidenpakkaamistaidosta: Koko laukku LAINEHTI siitä mun maitorahka-jugurttisörsselistä. Ja mun ihana uus kalenterikin. Ja lompakko. Ja kännykkä. Eikö se sanonta mee niin että paha saa palkkansa? Mistä lähtien hyviä tekoja rankaistaan näin, epäreilua! Hmphr, mulla meni 45 min pestessä sitä laukkua ja pyöritellen päätä sen kalenterin suhteen. Siis se oli oikeesti mennyttä kalua: lemus ihan oksennukselle ja sivut oli tuhannen jankissa. Pelastusoperaatiosta huolimatta se lensi roskiin.

Kattokaa nyt tätä yhyy

No marssin seuraavana päivänä uudestaan kirjakauppaan ja siellä ei ollu edes niitä vähiten kauheita  mustia jalanjälkikalentereita vaan mun piti ostaa semmonen öklö-ruskean värinen. Ei yhtään miellyttäny kyllä se. Otin kuitin varalle, jos sattusin löytämään toisen värisen kalenterin vielä muualta, mutta olinhan mää jo kaikki kaupat kolunnu.

Sen päivän pelasti kuitenkin, kukapas muukaan, kuin paras ystäväni Tokmanni! Siellä oli kuulkaa niitä alunperin kaipaamiani lempparikalentereita pilivin pimmein ja kaikenlaisissa eri väreissä! Oujee, vitsit olin kyllä mielissään, Tokmanni ei petä koskaan! No olin jo niin ihastunu siihen aiempaan postikorttiväkerrykseeni että ostin mustan kalenterin ja väkräsin siihen toistamiseen ne kortit ja palautin ton öklö-ruskean.

Jee ja tässä se kultani nyt on! Vaikeuksien kautta voittoon, etten sanoisi :D

Nyt kun oon vielä kontaktoinu tuon niin se on vielä parempi:)

Heheh, tulipas pitkä päivitys KALENTERISTA:D

Ps. mun laukku haisee vieläkin ihan oksennukselle, mutta sitä en kyllä suostu heittään roskiin!

T.Iina