torstai 30. elokuuta 2012

OHJEITA OULUN YLIOPISTOSSA ALOITTAVILLE UUSILLE OPISKELIJOILLE

Nyt megapostausta kehiin! Mulla oli tarkoitus kirjoittaa yleisön pyynnöstä meidän taloustieteiden tiedekunnasta sekä oman pääaineen opinnoistani, markkinoinnista. Pohdin tässä, että juuri nyt ajankohtaisempi aihe voisi kuitenkin olla nimenomaan opintojen aloittaminen sekä tutustuminen uuteen opiskeluympäristöön. Omista opinnoistani voin kirjoittaa sitten lähempänä kevättä, kun yhteisvalinnat ja pääsykoehaut tulevat puolestaan ajankohtaisiksi. 

Ihan alkuun: onnea sinulle, Oulun Yliopiston uusi opiskelija! Olitpa sitten ihan oululainen tai muaalta tänne muuttanut, opiskelun aloittaminen jännittää varmasti ja kaikki tuntuu uudelta. Muistan vielä hyvin kun itse 2 vuotta sitten aloitin yliopisto-opinnot suoraan lukion jälkeen, 18-vuotiaana... Olihan sitä meleko pihalla samantien! Onneksi se railakas fuksiviikko kuitenkin pehmittää, ei vain aivoja, vaan myös sitä laskua täysin uuteen ympäristöön ja opiskelumuotoon.

Yliopistohan ei sovi kaikille. En ole käynyt ammattikorkeakoulua, mutta voin kuvitella että näiden instituutioiden välinen suurin ero löytyy varmasti koko tutkinnon käytäntö- ja teoriaopintojen prosentuaalisista osuuksista. Ammattikorkeakoulu on ikäänkuin luonteva jatkumo ammattikoululle - opiskellaan ainetta käytännönläheisemmin sekä harjoitteluiden kautta ja teoria on mukana tukemassa oppimista. Opiskelujen tarkoitus on kirjaimellisesti perehdyttää oppilas työelämään. Yliopisto on puolestaan luonteva jatkumo lukiolle - opiskellaan ainetta teoreettisen tiedon ja itseopiskelun kautta mahdollisimman syväluotaavasti. Käytännön oppiminen tapahtuu ryhmäharjoituksissa ja vasta töihin mennessä. Yliopisto on lukion tapaan yleissivistävä koulutus ja sen tarkoituksena onkin painottaa akateemisuutta ja filosofisuutta sekä saada oppilas tutkimaan ilmiöitä itsenäisesti.

Joten varaudu jo nyt siihen että töitä on varmasti paljon. Se ei tunnu aluksi siltä, koska kukaan ei ole sanomassa milloin pitää tehdä sitä tai tätä ja lähestulkoon mikään ei ole pakollista (paitsi KELAN silmissä). Deadlinejä on suhteellisen paljon erilaisiin esseisiin, ryhmätöihin, tentteihin ilmottautumisiin jne, ja niistä kartalla pysyminen on vain ja ainoastaan opiskelijan vastuulla. Myös tiedekunnasta riippuen lukujärjestykset ja kurssivalinnat voivat olla pitkälti tiedekunnan määräämiä tai täysin sinun omissa käsissäsi. Taloustieteellisessä opiskelija joutuu/saa itse tehdä lukujärjestyksensä koko vuodelle ja päättää mitä sivuaineita haluaa pääaineensa lisäksi lukea. Tässäkin "edussa" piilee muutamia negatiivisia vaikutteita, jotka ovat etenkin nyt tämän syksyn aloittamisessa tulleet hyvin esille, mutta niistä joskus toiste.



OPINNOISSA ALKUUN

Kaikkien opiskelijoiden täytyy maksaa lukuvuosimaksu Oulun Yliopistolle. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on 89 €/lukuvuosi ja se sisältää 44 euron suuruisen terveydenhoitomaksun. Siinä on eräpäivä nyt 14.9, ja jos sitä ei maksa niin voi menettää opinto-oikeutensa. Muistakaa tulostaa tuosta myös kuitti, koska sitä kuittia vastaan saatte ensimmäisinä päivinä/viikkoina ruuan opiskelijahintaan, kun opiskelijakortit eivät ole vielä välttämättä tulleet. Fuksit olettekin saaneet ne opiskelijakortin hakemiseen liittyvät ohjeet kotiin ja toivottavasti täyttäneet lomakkeen netissä. Opiskelijakortti on haettavissa ylioppilaskunnan toimistolta osoitteesta mannenkatu 1 (alla kartta ja kuva rakennuksesta). Saatte tällöin lukuvuositarran korttiinne. Seuraavina vuosina voi noutaa uuden tarran korttiin Linnanmaan opiskelijapalvelusta tai mannenkadulta. Maksetut maksut ovat tarkistettavissa WebOodin kautta, joten tässä tapauksessa maksusuoritusta ei tarvitse todistaa kuitilla (minusta se on kuitenkin hyvä olla mukana:). Lisäohjeita opiskelijakorttiin liittyen löydät Oulun Yliopiston ylioppilaskunnan sivuilta ja tutustu myös Lyyran sivuilla kaikkiin opiskelijaetuihin, joita kortilla saa!






KURSSILLE JA TENTTIIN ILMOITTAUTUMINEN

Opintojesi alkaessa saat oman käyttäjätunnuksen ja salasanan yliopiston tietokoneille. Saat myös tunnukset ainakin sähköpostia varten, WebOodiin sekä verkkoympäristöön Optimaan. Kursseille ja tentteihin ilmottaudutaan WebOodissa. Jokaisella tiedekunnalla on hieman omat säännöksensä kurssi- ja tenttimiskäytäntöihin, joten sen lisäksi, että tutustut oman tiedekuntasi käytäntöihin, kannattaa ottaa selvää myös muiden laitosten säännöistä ja tavoista, etenkin jos olet aikeissa ottaa sivuaineen oman tiedekuntasi ulkopuolelta. Kurssikäytännöt vaihtelevat esimerkiksi siinä, moneltako luennot katsotaan alkavaksi, läsnäolovelvollisuuksissa, toimintaympäristöissä ja -tavoissa, luentomateriaaleissa, ryhmäkooissa sekä luokkatiloissa. Tenttimiskäytännöt tiedekuntien ja eri kurssien välillä vaihtelevat etenkin ilmottautumisajoissa, eväiden ja tarvikkeiden viemisessä saliin, salijärjestyksessä, tenttimistavoissa ja tenttirakenteissa. Jokaisella tiedekunnalla on myös oma viikottainen tenttimispäivänsä/-aikansa. 

En voi tarpeeksi korostaa, miten tärkeää tämä ajoissa kursseille ja tentteihin ilmottautuminen on opintojen kannalta. Käytännöt kiristyvät koko ajan, ja usein esimerkiksi kielten kursseille ei oteta yhtäkään ylimääräistä osallistujaa kurssille - vaikka siis ilmottautuisit, mutta kurssille varattu osallistujamäärä ylittyy WebOodissa, voi olla ettei sinua hyväksytä kurssille. Tentteihin ilmottautumisessa vielä ymmärrettiin inhimillisyyksiä muutama vuosi sitten, mutta tässäkin on tiukennettu säännöksiä jatkuvasti.

Olkaa myös ehdottoman nopeita ja skarppeja kurssikirjojen ja -materiaalien hankinnassa. Aulakahvilaa vastapäätä on Paperikauppa, joka siis myy karkkia ja kaikenlaista toimistotarviketta sekä prujuja kursseille. Kun kuulette luennolla, että kurssille on saatavana pruju, käykää nopeasti hankkimassa se paperikaupasta (tai tulostamassa Optimasta, mikäli pruju on sinne skannattu), jotta ette jää jälkeen opetuksessa. Prujut yleensä tuppaa loppumaan ja uusi erä painosta tulee monesti vasta viikon sen jälkeen kun kurssi on kerennyt jo startata. Kirjat voi lainata Yliopiston kurssikirjastosta Cursuksesta, joka on pääkirjaston Pegasuksen yhteydessä. 


YLIOPISTO RAKENNUKSENA

Linnanmaan tulostettava kampusalueen kartta löytyy täältä. Tämä kädessä se minäkin vaelsin ensimmäiset viikot yliopistolla. Onneksi "lipastolla" on myös taulutv-näyttöjä auloissa, joista näkee kaikki ko. päivänä järjestettävät kurssit, niiden ajankohdat ja luokkatilat. Nuita luokkatiloja sai aika pitkään metsästellä, mutta kyllä niihinkin äkkiä tottuu. Itse meleko välkkynä tyttönähän en heti kouluun mentyäni edes tajunnut että Oulun Yliopisto koostuu yhdestä pitkästä käytävästä, joka jakautuu erinimisiksi "kaduiksi" molempiin suuntiin esim. kemiankatu (itse ajattelen sen pitkänä, isona ötökkänä, jolla on monta jalkaa haha:D ) Näiden katujen luokkatilojen nimet alkavat aina samoilla kirjaimilla kuin kadun nimi, esim KE105. Eli siis, jos sinulla on tunti vaikka luokassa PR105, voit miettiä missä päin on prosessitekniikan laitos ja luokkahuone on silloin jossain siellä:) Näin minä suunnistan tuolla koulussa (jos ei oo vahtimestareita hollilla antamassa apua).



ITSEOPISKELU- JA RYHMÄTYÖSKENTELYTILOJA

Yksi hyvä itseopiskelutila on yliopiston pohjois-osassa sijaitsevan Pegasus-kirjaston päätyseinämä, jossa on muutamia tietokoneita ja vapaita pöytiä. Siellä pitää kuitenkin olla aika hiljaa, että ei oo ihan paras ryhmätyöskentelytila. Pegasuksen yläkerrassa puolestaan ei tarvi ihan niin hiljaa olla ja sieltä ihan humanistien kahvioon asti on mukavia pöytiä, joissa voi työskennellä. Pegasuksen ja Cursuksen välissä on ryhmätyötiloja, jotka voi käydä niiden ulkopuolella olevaan listaan varaamassa tietyksi ajaksi. Sieltä löytyy myös pieni hiljainen tietokoneluokka ja hiljainen lukusali, joka on ihan paras tenttiinlukemistarkoituksessa! 

Useimmat käyttää varmaan kuitenkin ryhmätyötiloina tiedekirjasto Telluksen ja Lunan tiloja, jotka ovat siis   yliopiston eteläisessä päädyssä. Telluksessa on tietokoneita, vapaita pöytiä sekä vastaavia varattavia ryhmätyötiloja kuin Pegasuksessa. Varmaan eniten käytetyt tietokoneluokat eli mikroluokat ovat taloustieteellisen kadun eli "kauppakadun" juuressa melko keskeisellä paikalla aulan läheisyydessä. 



RUOKAA, KAHVIA JA PULLAA

Ravintolat ja kahviot on merkattu vihreällä kampuskarttaan. Ruokia ja ravintoloita pyörittää Uniresta., jonka  sivuilta näet mm. mitä ruokaa on minäkin päivänä tarjolla missäkin ravintolassa. Itse tykkään eniten käydä varmaan Juliniassa, koska siellä on lepposin meininki, mutta se on usein niin täynnä, että suuntaan suosiolla tilavampaan aularavintolaan. Torstaisin käydään Snellmanniassa, kun on pitsapäivä, nam:P. Ravintolat on auki suunnilleen 10-15 välisen ajan, perjantaisin menevät aiemmin kiinni ja viikonloppuisin on myös erit aikataulut. klo 14 asti on myös ihana salaattitiski auki aularavintolassa, josta saa esim. salaatin lisukkeeksi herkullisen uuniperunan:) Arkisin kuitenkin Wokkipaja Juliniassa palvelee usein klo 18.00 asti. Juliniassa on myös ihana proteiinilounas/aamiainen saatavilla sekä Herkkukeitaassa samaa herkkuruokaa kuin Wokkipajassa.

Hinnat tällä hetkellä: peruslounas 2,70€, kevyt lounas 2,05€(usein keitto), erikoisannos 5,05€.

Lyyra-korttiin voi myös kassoilla ladata rahaa, ja sillä voi maksaa Unirestan ravintoloissa ja kahvioissa. Se tulee jonkun sentin halvemmaksi kuin maksaminen käteisellä tai kortilla, eli ts. kannattaa:)



KULKEMINEN YLIOPISTOLLE

Yliopistolle pääsee kävellen, pyörällä, autolla ja bussilla. No, kävellen et pääse ku läheltä, tuonne on kuitenkin keskustasta se reilu 6 km matkaa. Autoilijoille näkyy parkkipaikat on allaolevassa kartassa. Pyöräilijöille olen tehnyt karttaan punaisella reitin (ja vaihtoehtoisreitin) mitä pitkin on nopein ja helpoin pyöräillä keskustasta (Stockmannilta) lipastolle. Sisäänkäynnit eri laitoksille on myös kuvattuna.




Bussilla varmaan suurin osa kuitenkin kulkee läpi talven. Opiskelijakorttia hakiessasi saat opintopäivyrin, jonka takana on allaolevien kuvien mukaiset taulukot Keskusta - Linnanmaa - Keskusta bussiaikatauluista. Tämä kannattaa säilyttää, tästä on helppo katsoa lähteävät bussit. No, ne joilla on jotku himpulavimpulaälypuhelimet niin voi tietty ladata sen jonku ohjelman sinne, missä ne aikataulut näkyy kans...:)
Tossa ylläolevassa kartassa on vielä näytetty nuo bussipysäkit, joilla jengi yleensä jää pois. Tuossa YTHS:n edessäkin on tosiaan pysäkki.

DSCN4079DSCN4077DSCN4078


Tätä tekstiä lukiessanne, haluan muistuttaa, että minäkin olen vain taloustieteiden opiskelija, enkä todellakaan tiedä kaikkia tuon yliopiston käytävien saloja ja tiloja :D Joten kerron tässä melko subjektiivisesti, millaisena olen itse Oulun Yliopiston kokenut ja mitkä asiat siellä olen kokenut hyväksi ja helpottaviksi.

Toivottavasti tämä sepostus auttaa teitä fukseja koulun aloittamisessa ja asioita ei välttämättä tarvi oppia kantapään kautta, niinkuin minulla:)

Ja kantapäästä puheenollen! Muistakaa ottaa tentteihin opiskelijakortti tai henkkarit mukaan! Nimimerkillä "siitäkään en silloin tiennyt, ja säälittävällä ruikutuksella sain onneksi tentin arvosteltavaksi" :D

Hyvvää yötä kaikille:)
T.Iina

8 kommenttia :

  1. Ihana kun näet tällaisen vaivan! Se tosiaan kannattaa muistaa, että yliopistossa opinnot todellakin on OMALLA VASTUULLA, jopa ärsyttävyyteen asti. Kannattaa siis pitää edes sen verran hyvät välit kanssaopiskelijoihin, että niiltä voi kysellä kursseista, viime luennon aiheista jne. ;D

    VastaaPoista
  2. Heh..ei yliopistossa ja amk:ssa oo ihan tommosia eroja..itse oon opiskellut molemmissa..:)ammattikorkeakouluopiskelu on ihan samanlaista kuin yliopisto-opiskelu, ja siihen vain muutama harjoittelu päälle! Tosi paljon tenttejä, kirjoja, teoriaa, luentoja yms hirveetä pänttäämistä ja stressiä, ja vain harvoin harjoittelua, kerran vuodessa muutama vko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenko kirjoituksessani kertonut mitään juuri sanomastasi poikkeavaa?:) Yliopistossa ei ole harjoittelua ollenkaan(aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) ja AMK:issa on joka tutkinnossa - Siinähän on ero. Tottakai korkeakoulu on korkeakoulu ja pänttäämistä, stressiä ja teoriaa löytyy joka koulusta, en sanonutkaan ettei AMK:sta sitä löytyisi:) Se on selvää että yliopisto-opiskelu on itsenäisempää kuin AMKissa opiskelu, ja sitä halusin tässä tekstissä tuoda esille.

      Poista
  3. Varsinkin muualta (lue: yliopiston lähelle) muuttaville hyvänä vinkkinä että aularavintolasta saa normaalia ruokaa klo 18 asti ja wokkipajasta burgeria ym. klo 20 asti! Sen lisäks lauantaisin on safkaa tarjolla siinä puolenpäivän kieppeillä. Ei tarvii siis eineksiä popsia vaan pienellä rahalla saa muutakin pöperöä. Tän lisäks keskustasta löytyy ilmeisesti parikin lounasaikaan auki olevaa opiskelijaruokalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nämä ravintoloiden aukioloajat olivatkin mulla vähän hakusessa - nuihin netissäoleviin aikoihin kun ei ole luottaminen:)

      Poista
  4. Sen verran tahdon ammattikorkean käyneenä sanoa, että on se ammattikorkeakouluopiskelukin aivan yhtä itsenäistä. Siellä ei kukaan sen enempää kyttää sun tekemisiä kuin yliopistossakaan, itse teet kurssivalintasi ja olet vastuussa omasta tutkinnostasi. Se on totta, että opiskelu on ehkä käytönnönläheisempää ja kaikissa asioissa ei mennä niin syvälle kuin yliopistossa. Hyvä että molempia on, mutta särähti korvaan :/

    Myöskin itse lukion käyneenä en lähtisi enää jakamaan yliopistoa lukiolaisille ja ammattikorkakoulua amislaisille. Kuitenkin itse olen tradenomiksi käynyt ja minun vuosikurssillani ei ollut kuin yksi ammattikoulun käynyt. Tietysti riippuu paljon alasta, miesvaltaisilla aloilla taitaa olla toisinpäin.

    Tällä kirjoituksella haluaisin vaikuttaa siihen kahtiajaotteluun joka edelleen pätee (valitettevasti) yliopiston ja ammattikorkean välillä. Ja ei, en ole katkera siitä, että tutkintoni ei ole maisteritasoa, olen tutkinnollani ja omalla työkokemuksellani saanut oman alan työpaikan, jossa saan toteuttaa itseäni ja kehittyä. Fakta on kuitenkin työelämässä se, että työtä ei opi koulun penkillä, oli se penkki yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa vaan käytännön tekemisellä. Se on kaikilla hyvä muistaa. Varsinkin talouspuolella usein merkonomi, tradenomi ja ekonomi tekevät samoja töitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistäsi. Hyvä että kirjoitukseni herättää keskustelua:) Näinhän se juuri on niinkuin sanoit. Valmistuneilta odotetaan työelämässä jatkuvasti yhä enemmän osaamista; niin tietämystä yleisellä tasolla kuin asiantuntevuutta sekä substanssiosaamista. Rekrytoinnissa tänä päivänä painottuvat koulutuksen lisäksi monet muutkin seikat entistä enemmän, kuten suhteet, urapolut sekä etenkin henkilökohtaiset ominaisuudet, aiempi työkokemus, harjoittelu ja käytännön osaaminen. Sillä ei tosiaan ole välttämättä suurtakaan merkitystä, onko koulutuspohjasi AMK vai yliopisto:)

      Kuitenkin on olemassa (merkonomi, tradenomi, ekonomi -linjasta poikkeavia) ammatteja, joihin ei voi opiskella kuin ainoastaan ammattikorkeassa tai ylipistossa. Mutta tiedän hyvin mitä esimerkilläsi tarkoitat, sillä itsekin olen yrityksen taloushallinnossa töissä ja työntekijöiden koulutustaustat vaihtelevat paljonkin, eikä erot käytännön työnteossa näy monesti millään lailla:)

      Harmi sinänsä, että lukijat tulkitsevat tekstiäni kovin luokittelevaksi AMK:n ja yliopiston suhteen. Itse olen ehdottomasti sillä kannalla, että yliopistojen täytyisi sisällyttää pakolliset harjoittelut opiskelijoiden tutkintoihin. Se olisi älyttömän hyvä juttu! Olen siihen asiaan koittanutkin yliopistolla vaikuttaa. Ja jos saisin palata ajassa taaksepäin, olisin ehdottomasti käynyt kaksoistutkinnon, enkä pelkästään lukiota - sehän on kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla:) Siihen aikaan kaksoistutkinto oli vain vielä kovin uusi juttu, eikä siitä yläasteella opiskelijoita informoitu. Äitini on ammattikoululla opinto-ohjaajana, ja tiedän että tähän asiaan on tullut paljon muutoksia, ja opiskelijoita kannustetaan jatkokouluttamaan itseään nimenomaan sellaiseen ammattiin, jonka ala etenkin kiinnostaa opiskelijaa itseään!

      Tekstissä "luontevalla jatkumolla" en tietystikään tarkoittanut sitä, että jos opiskelija on käynyt ammatikoulun, hänen tulisi mennä ammatikorkeakouluun jne. Ammattikoulussa kehitetään pitkälti opiskelijan substanssiosaamista (hankintaan ammatti) ja lukio kehittää opiskelijan yleissivistystä (ylioppilastodistus). Ammatikorkeakouluissa ja Yliopistoissa tietysti "erot" pienenevät kun kaikkihan opiskelee kuitenkin samaa agendaa varten - saadakseen ammatin. Olipa opetus sitten enemmän tai vähemmän teoriaa tai käytäntöä, jokainen opiskelija kuitenkin opiskelee itseään varten omilla opiskelumenetelmillään, huolimatta siitä minkä tyyppistä opetus sinänsä on. Ja jos saisin itse rakentaa täydellisen tutkinnon itselleni, koostuisi se varmasti puoliksi AMK-opetuksesta ja puoliksi yliopisto-opiskelusta. Olen varma että opiskelut olisivat ainakin silloin monimuotoisemmat!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...